Makkaratekniikkaa. Aloitimme valmistamisen astian suuaukosta.
Makkaroita liitetään yhteen niin, että astia pikkuhiljaa kapenee alaspäin.
Koska Suomesta löytyvä savi on hankalaa käsitellä, käytimme helppoa englantilaista punasavea. Useat oppilaista kertoivat joskus kokeilleensa paikallisesta savesta esineiden muotoilua - ja sanoivat sen olevan vaikeaa.
Tekemisen ohessa Jenni kertoi eri savimateriaalien eroista ja museoamanuenssi kivikautisen keramiikan sekoiteaineista. Osa oppilaista muisti kylänsä mukaan nimetyn Pöljän keramiikan olevan asbestisekoitteista. Tehdessä tutustuttiin myös nykyaikaiseen keramiikkauuniin ja pohdittiin, kuinka keramiikka on poltettu kivikaudella. Mietittiin myös, mihin kaikkeen keramiikka-astioita on kivikaudella voitu käyttää ja miksi kampakeraamisen pohjan muoto on suippo.
Kuudesluokkalaiset ovat jo historian opinnoissaan tutustuneet Suomen kivikauteen ja tunsivat siksi jonkin verran aihetta. Kuvien avulla palauteltiin mieleen, kuinka kampakeramiikkaa onkaan koristeltu.
Koristelua varten käytiin etsimässä luonnosta työvälineitä.
Hienojahan niistä tuli! Astiat jäivät keramiikkastudiolle kuivumaan ja odottamaan polttoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti