Pamuilu on jatkunut soitinten ja saviastioiden parissa. 3A-luokan soitinpajassa valmistettiin sadekeppi sekä tuulikannel. Soitinpajaa ohjaamaan saatiin Kuopion seurakunnan Taidetiistain vetäjä Leena Ollikainen.
Aluksi museoamanuenssi kertoi luokalle, mitä esihistoriallisesta musiikista tiedetään nykyisten löytöjen valossa. Tutustuttiin Euroopasta löytyneisiin luuhuiluihin ja -pilleihin sekä erilaisiin soitintyyppeihin, joiden valmistaminen on ollut mahdollista kivikaudella käytössä olleilla materiaaleilla. Alustuksen jälkeen ryhdyttiin sadekepin ja tuulikanteleen tekoon.
Sadekeppi
Sadekeppi on monissa kulttuureissa tunnettu soitin, jonka arvellaan olevan peräisin asteekkien kulttuurista. Se on valmistettu kaktuksesta tai muusta ontosta putkesta, jonka sisään pistellään piikkejä sekä irtokiviä tms. Kun putkea liikutellaan, vierivät kivet piikkien välistä ja aiheuttavat sademaisen äänen. Sadekeppiä uskotaan käytetyn mm. sateen kutsumiseksi.Oikaisimme hieman ja käytimme runkona pahviputkea sen helpon saatavuuden, käsiteltävyyden ja kestävyyden vuoksi. Putken sisään laiteltiin oppilaiden aikaisemmin koulun ympäristöstä keräämiä ja kuivattamia männynkäpyjä sekä riisiä. Soittimet koristeltiin maalaamalla kivikautisilla kuva-aiheilla.
Putket sahattiin sopivan mittaisiksi.
Leena näyttää, kuinka putken päät sulkevat kartongit kannattaa leikata.
Toinen pää suljetaan.
Koristelua.
Putket täytettiin kuivilla männynkävyillä..
..ja riisillä. Kun sadekeppiä kääntelee hitaasti, valuu riisi käpyjen
lomitse ja muodostaa sateen ropinaa muistuttavan äänen.
Putket suljettiin. (Sulkukohta maalataan myöhemmin kuvaamataidon
tunnilla, sillä työpajan aika alkoi käydä jo vähiin.)
Sadekeppejä tehtäessä keskusteltiin oppilaiden kanssa siitä, mistä eri luonnosta löytyvistä materiaaleista esimerkiksi kivikauden pöljäläiset olisivat voineet tällaisen soittimen valmistaa. Oppilaat keksivät monia tarkoitukseen sopivia luonnonmateriaaleja, kuten ukonputken. Myös kivikautisen taiteen kuva-aiheisiin oppilaat tarttuivat mielellään ja halusivat koristella niillä soittimensa.
Tuulikannel
Sadekeppien valmistuttua jatkettiin tuulikanteleilla. Oppilaat olivat keränneet käpyjen lisäksi muutamaa viikkoa aikaisemmin koulun lähialueilta kuivia keppejä, joita oli kuivatettu huonetiloissa vielä lisää. Kuivista, kuorettomista oksista lähtee kauniita ääniä, kun niitä kalistelee vastakkain.
Valitaan erilaisia kuivia keppejä, käpyjä, kaarnaa,
simpukankuoria ym. luonnonmateriaaleja.
Kehikon voi taivuttaa tuoreesta pajusta.
..tai tehdä sen kahdesta ristikkäin toisiinsa kiinnitettävästä oksasta.
Ja sitten kiinnitetään soinnin tuottavat materiaalit kehikkoon.
Valmiita tuulikanteleita:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti