Esitelmä: Ruotupetäjä

Toivalan Ruotujakolaitos, Ruotupetäjä

 Ruotujakolaitoksen synty

Tarkoitus oli luoda yhtenäinen vakinaisen sotamiehenpidon järjestelmä koko valtakuntaan, mutta kukin maakunta sai päättää itsenäisesti siirtymisestä ruotujärjestelmään. Ruotsin läänit suostuivat ruodutukseen vuoteen 1688 mennessä. Suomessa ruotsalaiseen ylhäisaateliin kuuluva Viipurin ja Savonlinnan läänin maaherra Carl von Falkenberg neuvotteli ruotujakolaitoksesta kaikkien Suomen läänien talonpoikien kanssa. Viipurin, Savonlinnan, Turun ja Porin, Hämeen ja Uudenmaan läänit liittyivät 1696 mennessä, Pohjanmaa vasta 1733. Ruotujakolaitoksen toimeenpanon jälkeen Suomessa ylläpidetty sotaväki käsitti vajaat 11 000 miestä.

        Ruotusotilas

Useimmat suureen pohjansotaan osallistuneet sotilaat olivat ruotusotilaita.

Joka kylä oli jaettu 2-4 talon ruotuihin, joiden piti yhdessä pestata sotamies ja antaa hänelle peltoa ja oma torppa. Rauhan aikana ruotusotilaat viljelevät torppaansa ja harjoittelevat joskus sotataitojaan, mutta sodan alkaessa heidät vietiin kaukaisille taistelukentille. Ruotusotilaiden varusteet eivät olleet parhaat mahdolliset pohjoisen kylmiin ja lumisiin oloihin.

       Ratsutilat

Ratsutilojen tuli vastaavasti hoitaa armeijalle ratsusotilas varusteineen ja hevosineen. Mikäli sotilas tai ratsu kuoli tai varusteita hävisi, oli ratsutilan korjattava asia.

 

        Upseerit ja reservi

Upseerit saivat entisiä kruunutiloja virkataloina asuttavakseen ja viljeltäväkseen.

Talo muodosti osan upseerin palkasta ja loput maksettiin niin että jotkut lähitalojen talonpojat maksoivat veronsa heille.

Samoihin joukko-osastoihin kuuluvat upseerit ja miehistö asuivat myös samalla seudulla ja kokoontuivat aika ajoin yhteisiin harjoituksiin.

Kustaa III:n aikana määrättiin että ruotujen ja ratsutilojen tuli ylläpitää varaväkeä vakinaisten sotilaiden lisäksi. Tämä noin 4000 miehen vahvuinen varaväki toimi ruotuarmeijan reservinä. Lisäksi Suomen itärajalle muodostettiin Savon prikaati-niminen kevyt joukko jonka ensimmäiseksi komentajaksi tuli Georg Mangus Sprengtporten ja perustettiin 1779 Haapaniemen sotakoulu upseerin kouluttamista varten Kustaa III:n sodassa 1788-1790 Suomen ruotujakoarmeijassa palveli jalkaväkeä 6702 miestä ja ratsuväessä 2250.

 

 Ruotupetäjä haastattelu

-         Oletko löytänyt mitään jäännöksiä ruotupetäjästä?

     Pentti Kolari: Hirveitä ei ole löytynyt.

 

-         Miten kauan olet asunut Toivalassa ?

     Pentti Kolari: Olen asunut Toivalassa 84v 9kk Kesällä tulee 85v

 

-         Minkälaista on ollut elää Toivalassa ?

     Pentti Kolari: Mukavaahan täällä on ollut asua, mutta raju muutos on kyllä tapahtunut 84 vuoden aikana.

 

-         Mitä sotilaat tekivät ruotupetäjän luona?

    Pentti Kolari: Ruotupetäjä oli yhden perheen asumis paikka sen juuren
    kuopassa oli talo. Miehet saattoivat käydä siellä ja heidät saatettiin
    palkata sotilaaksi.

 

-         Mikä ruotujakolaitos oli ?
     Pentti Kolari: Se oli maataloista  yhdistetty sotaryhmä.

 

 

Teksti ja kuva: Toivalan koulun 6A:n oppilaat.