Toivala liikennepaikkana
Rautateiden
tulo Toivalaan:
Rautateiden
rakennus alkoi Toivalassa vuonna 1902. Rautateiden valmistuttua Toivalaan
olivat tarpeelliset asemarakennukset jo valmistuneet. Asemarakennukset
suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm. Asemarakennuksen nimeksi tuli Toivala.
Erotukseksi Ranta-Toivalasta alettiin kylää kutsua Asema-Toivalaksi.
Vanha Toivalan-asema.
Kestikievarit:
Ensimmäiset kestikievarit perustettiin Suomeen
noin 1600-luvun puolivälissä, ne olivat Pietari Brahen toteuttama uudistus.
Kestikievarit perustettiin jotta pitkään matkustaneet saisivat yösijan, ruokaa
sekä hoidetun hevosen.
Alun perin kestikievarit olivat majataloja mutta
kruunun vuonna 1734 perustaman hollikyyditys järjestelmän jälkeen majataloja
alettiin yleisesti kutsua kestikievareiksi. Kelloniemessä ja Ranta-Toivalassa
tiedetään olleen kestikievarit jo ennen vuotta 1783. Silloin vanha kulku-ura
Ouluun valmistui maanteiksi. Kustaa Lappalainen ryhtyi kievarinpitäjäksi
Jännevirralle nykyiseen Moniniemen taloon n.1880. Sitten hän lähestyi rautatien
rakennustyömaa Vartialaa, ja liikemiehenä hän huomasi mahdollisuuden
oivalliselle kievarin paikalle rautatien tuntumassa. Hän teki talokaupat Aaro
ja Miina Kinnusen sekä Juho ja Aaro Vartiaisen kanssa vuonna 1890 ja sai
kievarinoikeudet tälle Fredriksbergin talolle.
Monet matkustavaiset kulkivat omilla hevosillaan.
Silloin kievarin talli tarjosi suojapaikan hevoselle omistajan mennessä
junakyydillä Kuopioon. Kestikievarissa tuli olla myös Tallirakennus
matkustajien hevosia varten. Matkalaisten palattua he saivat hoidetun ja
ruokitun hevosensa kotimatkalle. Toki ihmisten piti maksaa hevosen hoidosta
n.5-15 penniin. Kyyditys varahevosilla oli kalliimpaa kuin ajoon varatuilla
hevosilla. Kyytimaksut olivat liki yhdenmukaisia koko maassa.
Matkustajalle piti olla tarvittaessa ruokaa ja
kahvia sekä huone yöpymistä varten. Sinne tarjottiin aamukahvit, ruoat ja
alkoholijuomat, jotka valmistettiin myös itse kotipoltolla.
Kestikievareissa pidettiin jatkuvaa tulta
hellassa, jotta nälkäisille kievariin saapuneille matkustajille saataisiin
mahdollisimman nopeasti syötävää. Kuskipukilla istui usein renkipoika tai talon
oma poika. Monenlaista matkaajaa ehti käydä Toivalankin kievarissa.
Kun kievari lopetti toimintansa 1928.v
vieraseteisen ulko-ovessa oli taulu, jossa
luki: ”Kievari Lopetettu”.
Tässä oli vanha Lappalan kestikievari.
Kävimme perjantaina
3.5.13 haastattelemassa Lappalan omistajaa:
Milloin tämä
Lappalan tila on perustettu?
-
Luultavasti 1700-luvun lopussa mutta,
jos Lappalassa on asuttu jo ennen Kinnusen sukua, niin en tiedä.
Milloin tämä tila
on toiminut kestikievarina?
-
1890-1928
Oletko syntynyt
tälle tilalle?
-
Olen, olin 3-vuotias kun kievari
lopetettiin
Mitä muuta
tiedätte tästä kestikievarista?
- Ukki (Kustaa Lappalainen) laajensi
kolme isoa kamaria, joissa hienoväki olivat yötä. Talonpojat yöpyivät tuvassa.
Hienoille ihmisille tarjoiltiin ruoka kamariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti